Kaissi ja Atte gastasivat Heikin Uhurussa VSSR:n. Kuuden hengen porukalla kävimme kiertämässä Suursaaren paitsi että ei kierretty. Naapurimaan viranomaistoiminta on niin hyvässä jamassa etteivät saaneet kisanjärjestäjille toimitettua saarenkiertolupaa arviolta noin puolessa vuodessa. Järjestäjien soittorumban jälkeinen suullinen lupa ei sitten kelvannut suomalaisille rajaviranomaisille ja matkaan lähdettiin varareitille.

Uhuru (First 31.7) on todella kiva vene purjehtia ja kulkee köliveneeksi jollamaisen iloisesti. Myös käyttäytyminen eri purjein eri tuulensuunnissa oli todella miellyttävää ja riki ja sen säädöt toimivat loistavasti. Myös yöllä päällä pidetty lämppäri oli viikonlopun yökeleissä luksusta.

Kisa meni harjoitteluun ja miehistön tuoreuteen verrattuna oikein hyvin. Menomatkalla voimien säästely vahtivuorotuksella onnistui ja ruokaakin ehdimme syömään – osin tosin syynä varsin kevyt keli, joka piti homman helppona sekä vahtivuorojen, että purjehtimisenkin puolesta. Paluumatkalla pistimme hieman enemmän rutistusta kun keli oli suurimmaksi osaksi vastaista tai hieman auki olevaa strekkiä.

Viimeisellä ilmoituspaikalla olimme vielä epävirallisen First -luokan kärjessä ja kisan viidennellä sijalla omassa luokassa (tänä vuonna Firstit eivät vielä olleet virallinen OD-luokka kisassa, mutta toivon mukaan asia korjataan ensi vuonna). Gråsalta lähestyttäessä maaliin jouduimme jo perinteeksi tulleella tavalla päästämään Penelopen ohi ja olimme lopputuloksissa kuudensia ja toinen First maalissa.

Kaikenkaikkiaan hyvä kisa ja hyvää treeniä. Nyt taas kaatuvien veneiden pariin 🙂

Shufflen suhailuja Naantalissa voi toistaa virtuaalisesti osoitteessa shuffle.fi/replay/scow/2009/naantali/.

Kaikilla muillakin oli Velocitek mukana. Jos muutkin lähettäisivät omaa dataansa yleiseen jakoon, voitaisiin analysoida, syntyykö eroja vauhdin vai suunnan takia…

Sunnuntai alkoi lauantain merkeissä. Aurinkoista ja kevyen vaihtelevaa tuulta. Täydellinen päivä moottoriveneilyyn. Myös aamun aikataulu oli lauantain kanssa samoissa – ja Shuffle aloituksesta myöhässä. Lauantain tyly päätös aiheutti kaiken korjaamisen skippaamisen ja hommat olivat silmillä sunnuntaina. Lisätrimmin, korjailun ja kohelluksen jälkeen Shuffle lähti jälleen myöhässä vesille ja jälleen kerran pläkästä johtunut lähtöjen lykkääntyminen pelasti meidät.

Sunnuntain eka lähtö oli hieman sekava ja onnistuimme änkeämään Loiskiksen ja lähtöveneen väliin. Pienen hyvittelyn jälkeen kisa jatkui arpajaisten merkeissä ja Shuffle selvisi lähdöstä ykkösenä maaliin. Loiskis oli vasta kolmas – olimme tasoissa. Tuulen shiftaamisen takia rata oli aika pahasti vino ja keskellä rataa oli täysiä pläkäreikiä, jotka tekivät krysseistä erikoisia.

Viimeisessä lähdössä saimme ekana pientä painetta ja ajelimme siitä innostuneena isoa ympyrää radan oikeassa laidassa. Valitettavasti tuuli shiftasi ja virisi vielä paremmin vasemmassa laidassa, josta muu porukka pääsi kuittaamaan ohi melkein yhden halssin kryssillä ylämerkille. Me ajelimme rataa melkein takaisin päästäksemme tuulikaistaleeseen ja Hang Ten pääsi rytinässä karkuun.

Shiftin takia rata oli tästä eteenpäin yhden halssin strekkiä alamäkeen ja yhden halssin kryssiä ylämäkeen. Ekalla lenssillä tuli muutamia puuskia ja uusi assy alkoi olla turhankin iso purje niille kulmille. Vene kyllä käyttäytyi todella hyvin, sitä oli helppo ohjata eikä tiukasti ylöskään vetäminen kuumottanut niin kovasti – ison skuutilla suuntaa sai säädettyä kuin kryssillä konsanaan. Loppu reissusta meni jonoajeluksi – ainoina tilanteina Lutfisk ja pari peräpään M24 -venettä, joiden kanssa vierailimme merkeillä yhtä aikaa. Hang Ten piti johdon ja otti paukun. Olimme toisia ja sitä kautta kuittasimme koko regatan.

Lauantaina purjehdittiin kaksi lähtöä erittäin vaihtelevissa ja hankalissa olosuhteissa. Melges 24 -veneitä oli ennätykselliset 18 kpl paikalla ja Platuja 4. E Scow -joukko oli valitettavasti kutistunut kolmeen.

Shufflella aamu meni veneen rakentelussa kilpailukuntoon. Veneen muuntaminen asymmetriselle spinnulle jäi viime syksynä muutamaa porausta ja ruuvausta vaille ja siksipä normaalin vesillelaitto-operaation lisäksi piti tehdä assykonversio loppuun, korjailla viime vuoden lopussa tapahtuneet pienet rikkoutumiset ja yrittää trimmailla riki uuden trimmiohjeen mukaisesti – ohjeen, joka tietenkin oli hukassa.

Saimme veneen miten kuten kuntoon – tosin aika viime tingassa ja Ilkan ja hataran muistin avulla trimmaten. Vesille ehdimme tietenkin viimeisenä. Tilanne ei ollut aivan optimaalinen kun kauden ensimmäiseen kisaan lähdetään ilman treeniä, hieman myöhässä, kiireellä trimmatulla rikillä ja aivan uudella myötätuulisetillä. Onneksi ensimmäistä lähtöä lykättiin kevyiden tuulien takia ja mekin ehdimme paikalle ja jopa nostaa assyn kahdesti – tosin molemmilla kerroilla väärin rikattuna. Kun assy oli kutakuinkin oikein rikattu, tulikin jo vitosen paukku ja oli aika lähteä kisaan. Eka assypurjehdus suoritettiin siis ekalla kisalenssillä.

Yllättäen ensimmäinen lähtö ei ollut katastrofi – tai kaikki tiimit olivat yhtä ruosteessa. Vaihtelevissa 1 – 4m/s kymmeniä asteita shiftaavissa tuulessa meidän kryssit onnistuivat muita escoja paremmin ja ehdimme ylämerkille ensimmäisinä. Loiskis kuittasi meidät kahdesti alamerkillä, mutta viimeisellä lenssillä saimme pidettyä paikkamme ja tulimme täpärästi viimeisen kryssin ennen loiskista maaliin.

Toinen lähtö tuli hieman puun takaa ja olimme kellumassa hieman kauempana lähtölinjalta. Emme ehtineet linjan vasempaan laitaan, jossa oli selkeä tuuliraja vaan jäimme lähes pläkään Lutfiskin pakkituuliin ja tästä alkoi töhöilyjen kierre. Tiukka aikataulu, uudet värkit ja kurja sää oli tehnyt veronsa ja homma meni riitelyksi. Ajelimme kryssillä sivutuuleen, vene ei kulkenut edes harvoissa puuskissa, keskityimme ajelemaan muiden pakeissa ja lopullisen iskun teki lähes täydellinen pläkä viimeiselle alamerkillä. Aikamme Hang Tenin kanssa kelluttuamme suostuimme tarjottuun moottorikyytiin takaisin rantaan. Tulos siis DNF ja seuraavaan päivään lähdettiin asetelmissa: 1. Loiskis, 2. Shuffle ja 3. Hang Ten.

Päivä ei ollut purjehduksellisesti erikoinen, mutta saimme veneen purjehduskuntoon, assyn viritettyä ja rikin trimmikin tuntuisi olevan aika paljon lähempänä totuutta. Rikin trimmistä kiitos Loiskiksen jengille, joka sattui muistamaan uuden konffin raken ja timanttien paineet ulkoa.

Miehistö on saapunut Naantaliin. Kippari hinaa venettä läpi Suomen. Aamulla katsotaan, mitä saadaan aikaiseksi ennen radalle lähtöä.

On siis koittanut vuoden 2009 E Scow -rankingin ensimmäisen osakilpailun aika. Shuffle on vasta kaivettu talvisäilöstä, eli harjoittelu ennen ensimmäistä kisaa jää vähiin. Koska assykonversio jäi syksyllä kesken, meillä on vielä paljon puuhasteltavaa aamulla ennen ensimmäistä lähtöä, mikäli meinaamme osallistua kisaan genaakkerilla.

Atte ei päässyt mukaan; Mikke on neljäntenä miehistön jäsenenä. Kävimme Naantaliin saavuttuamme rannassa juttelemassa turkulaisten kanssa. Sitten etsiskelimme vielä kelvollista ruokapaikkaa. Kun näkee vähän Naantalin keskustaa ja menoa täällä, ymmärtää paremmin, miksi rattopojat ovat sellaisia kuin ovat…