Nonni. Kotona ollaan. Viimeinen päivä meni kuviokelluessa lämpimässä auringonpaisteessa ilman yhtään starttia. Harmi kisaamisen kannalta, mutta toisaalta ehkä onni Katin olkapään kannalta. Sinänsä vaivaan ja reissun pituuteen nähden olisi ollut mukava saada muutama lähtö lisää. Kenties ensi vuonna.
Reissu oli opin kannalta erinomainen ja ehdoton huippu oli kisan viimeinen lähtö, jossa kisasimme (tosin häviten) Mischa De Muckin kanssa viimeisen alamäen. Ylämerkillä johdimme vielä heitä ja ainakin periaatteessa meillä olisi ollut mahdollisuudet seitsemänteen sijaan. Tarkempaa dokumenttia ja oppia jahka ehtii. Nyt kuitenkin on sellainen olo, että vene alkaa olla aika lähellä valmista. Lisää vain treeni ja homma alkaa luistaa.