Tulee hieman perästä päin vaan pistetään nyt kuitenkin.
Kävimme Samuelin kanssa vajaat viikko sitten pitkästä aikaa vesillä ja kivaa oli. Tuuli puhalteli ennusteen mukaan noin 9m/s ja ulompana aaltoakin alkoi olla sen verran, että puuha oli jälleen kerran vauhdikasta ja märkää – eli sitä itseään forkkissudittelua.
Kävimme Melkin kupeessa etsimässä muita veneitä, mutta emme löytäneet ja päätimme palata takaisin Miessaaren selälle. Ajattelimme ajella hieman pienemmässä aallokossa ja ihmetellä manööverejä, mutta saimme vanhan uskollisen spinnutrumpetin särki ja totesimme päivän olleen siinä.
Samuel paketoi särkynyttä Shuffelia
Kivaa oli. Kaksi tuntia meni kuin siivillä. Nyt jos jostain löytyisi trumpetti ensi viikonloppuun mennessä.