PrePäitsin jälkeen pakattiin esko trailerille ja ruvettiin virittelemään Tikrua retkipurjehduskuntoon. Siivosimme trampoliinia virittämällä cunninghamin köydet ja fokan skuutit menemään etupalkin sisään kuminauhavedolla. Viritimme etupalkkiin ylimääräisen köyden, johon pystyi kiinnittämään vedenpitäviä pussukoita yms.

Kävimme Onnenmyyrässä nukkumassa ja aamiaisella. Palasimme rantaan ja jatkoimme virittelyä. Vaihdoimme trapetsilenkit säätöineen. Kaadoimme veneen saadaksemme kulkuvalon teipattua maston huippuun. Lastasimme kyytiin pakolliset turvavälineet, mukana esimerkiksi varta vasten hankitut hiilikuituvahvisteiset melat sekä reilusti syötävää ja juotavaa.

Raidin lähtö oli 12:15. Lähdimme rannasta noin 12:04 ja ehdimme hyvin lähtöalueelle kuulemaan valmiusviestin viisi minuuttia ennen lähtöä. Saimme varttia aiemmin lähteneet nopeimmat köliveneet pian kiinni. Jiippaillessamme kävimme useita kertoja Moby Dickin ja Pamin lähellä. Ensimmäisessä kapeikossa saimme ensimmäistä kertaa kaivaa melat esiin ja meloa kilpaa Moby Dickin kanssa köliveneiden ohi. Pam jätti meihin jo ison kaulan, mutta toisaalta niin mekin jätimme takanamme olevia. Big Dick ja Big Sleep olivat menneet menojaan jo ajat sitten.

Ykskoivun väliaikapisteellä Pam oli Big Sleepin kannoilla – ja meitä tasan 5 minuuttia edellä. Vieras1 oli päässyt puolen minuutin päähän peräämme. Kun kurssi kääntyi kohti pohjoista, pääsimme sudittelemaan hyvässä sivutuulessa. Emme juurikaan kiinnittäneet huomiota muihin, mutta vilkuillessamme jonkin ajan kuluttua taaksepäin emme nähneet muita katamaraaneja.

Sitten eräässä hyvätuulisessa kohdassa maston huipusta kuului pamahdus ja genaakkerimme liputti alareunasta kireällä mutta yläreunasta irti veneen sivulla. Nostimen kääntöplokia pitänyt köysi oli katkennut. Kirosimme ja keräsimme assyn sisään. Jatkoimme kuitenkin matkaa, eikä aikaakaan kun taakse ilmestyi neljä muuta Hobie Tigeriä. Nekin ajelivat ilman genaakkeria, mutta paremmassa tuulessa. Olimme yksin purjehtiessamme ajaneet keskellä selkää huomaamatta, että rannoilla tuuli kovempaa. Piristyimme, hinasimme veneemme paremman tuulen alueelle ja onnistuimme täpärästi pitämään sijoituksemme Judinsalon väliaikapisteelle. Kvintettimme (me, Pam, Vieras1, Mob Dick ja Kaatu) oli jäänyt kärkikaksikosta jo noin 25 minuuttia.

Vedimme letkaa vielä hyvän aikaa. Pam pääsi kuittaamaan meidät genaakkerilla kurssin kääntyessä hiukan kohti itää, ja kolme muutakin menivät ohi Kärkisten sillan kohdilla suoraan myötätuuleen ajettaessa. Jäimme taas yksin muiden kadotessa horisonttiin. Kisan viimeisellä osuudella tuuli oli hiukan auki tiukasta kryssikulmasta, joten saimme taas veneen vauhtiin ajopurjeilla. Isopurjeen levanki jumittui niin, että Kaissi ei päässyt enää löysäilemään sitä tiukoissa tilanteissa. Samuel veti cunninghamin melko kireälle ja kiskoi ison skuutilla rungon lentoon aina kun tuuli vain riitti. Opettelimme liikkumaan trapetsilla veneen pituussuunnassa tuulen voimakkuuden vaihtelujen mukaan.

Saimme Vieras1:n ja Moby Dickin näkyviin hiukan ennen maalia, mutta emme päässeet varsinaisesti uhkaamaan heitä. Maalin jälkeen ajoimme rantaan ja laitoimme veneen saman tien lähes kuljetuskuntoon. Olimme valmiita kymmenen maissa ja mietimme jo suoraan kotiin lähtöä. Eppu sai kuitenkin meidät houkuteltua terassille ja siellä meidät vakuutettiin siitä, että raskaan purjehduksen jälkeen ei kannata lähteä vetämään trailereita keskellä yötä. Pääsimme nukkumaan mökkiin Riihivuoreen, josta starttasimme paluumatkalle seuraavana aamuna puoli kymmeneltä. Veneet olivat EPSillä kolmen maissa iltapäivällä.

Ratamme applettina.

Riisuttiin veneestä ylä- ja alagaija, kun päätimme, että symmetrisellä spinnulla ei enää ajeta.

Ehdimme väsätä venettä jonkin verran kuntoon ja ehdimme ensimmäiseen starttiin. Emme saaneet venettä kulkemaan ihan parhaalla mahdollisella tavalla. Yksi jiippi meni kauheaksi säätämiseksi ja Loiskis pääsi ohi. Olimme maalissa toinen.

Toisen lähdön ensimmäisellä ylämerkillä pysäytimme veneen sivutuuleen, ja mukava puuska puhalsi meidät nurin. Vene täyttyi vedestä toisen takakellukkeen lähdettyä paikaltaan. Saimme veneen pystyyn pitkän taistelun päätteeksi, ja moottorivene hinasi meidät rantaan. Tyhjensimme venettä trailerin avulla ja lähdimme takaisin radalle. Myös Wilmanstraada kaatui kakkoslähdössä eikä ilmeisesti ehtinyt maaliin puolen tunnin sisällä voittajasta.

Ehdimme parahiksi kolmanteen starttiin. Kun laskimme genaakkerin ensimmäisen kierroksen jälkeen, huomasimme sen revenneen pahasti. Ajoimme kaksi muuta alamäkeä vain isolla ja fokalla, mutta olimme silti lähdössä kolmansia.

Neljännessä lähdössä olimme ensimmäisellä ylämerkillä viimeisinä, ja ilman genaakkeria muiden ohittaminen tuntui aika kaukaa haetulta idealta. Jatkoimme kuitenkin kisaa, ja seuraavan kerran ylämerkille tultaessa olimme ihan kärkikahinoissa. (Olisimme olleet ensimmäisiä, jos Kaissi ei olisi pudonnut veneestä. Tuli kyllä pian takaisin veneeseen ison skuuttia pitkin.) Loiskis kaatoi oman veneensä ensimmäisellä lenssillä, ja toiset ajoivat kryssiosuuden huonmmin vetävää laitaa. Emme pärjänneet Wilmanstraadalle ja Piille vauhdissa myötätuuliosuuksilla, mutta saimme pidettyä Loiskiksen (kaukana) takana. Viimeisestäkin lähdöstä siis kolmas sija.

Luulimme kaiken töhöilymme jälkeen olevamme varmasti kisan viimeisiä, mutta niin vain Wilmanstraada oli tuloksissa meidän perässämme yhdellä pisteellä. Siis kauden E Scow -rankingin toisesta osakilpailusta kotiin kolmossija.

Radat applettina.

Shuffle pidempi on Padasjoella rikattuna. Kaissi ja Atte duunasivat veneen karkeasti kasaan. Säätö huomenna aamusella. Muu lössi tulee huomenna (tai siis tänään) aamusella paikalle ja sitten säädetään vene kuntoon. Pitäisi kait jo luopua siitä spinnupuomistakin…

GPS kertoo… Hangon regatan radat applettina.

Ensimmäisen päivän kisa kesti meillä noin 2,5 tuntia. (Kaissi arveli ”kolmisen tuntia”.) Toinen päivä meni alle 2 tunnissa; kolmannessa kului lähes 4 tuntia.

Parhaimmillaan veneen vauhti on ollut toisen päivän lähdössä 19,33 solmua. (Paras 10 sekunnin keskiarvo on 16,62 solmua.) Nämä saa näkyviin painamalla appletin SpeedResults-painiketta. Jos appletin alareunassa valitsee valintaruudun Synchro, näkee kaikkien lähtöjen jäljet samaan aikaan.

Kolmas päivä alkoi puolipilvisenä ja hieman kevyempituulisena kun edellinen päivä. Meillä oli vaikeuksia ehtiä lähtöön ajoissa, ja käytännössä tulimme alueelle noin minuutti ennen paukkua. Vendasimme puolen minuutin kohdalla ja lähdimme linjalle, nostimme spinnun paukun hetkellä ja teimme itseasiassa regatan parhaan lähdön. Lähdön hetkellä tuntui, että perjantain meno jatkuu sittenkin. Perustuuli oli kevyempi, mutta tiukissa puuskissa meno oli jälleen villiä. Suurin osa otti lähdön gasti leen puolella. Ekassa puuskassa me (ja ilmeisesti myös Big Dick) porasimme huolella leen rungon veteen. Selvisimme täpärästi vaikka Kaissi laskeutui persmäkeä tramppaa alas ja Samuel piti kiinni mistä sai. Puuskan jälkeen Samuel kipitti saman tien trapetsille skuuttaamaan spinnua. Big Dick sen sijaan dyykkasi keulan kautta ympäri ja jäi keräilemään kamoja lähtöviivalle.

Jäimme jälleen kerran alussa kärkikaksikosta (Moby Dick ja Tojo) kun pujottelimme rata-alueelle matkaavia köliveneitä. Matka Russarön pohjoiselle kääntömerkille meni debatoidessa siitä mikä olisi paras tapaa pitää vauhti yllä kokoajan kevenevällä lenssillä. Vaikka tuntui, että ajamme lähes poikittain rataa, ilmeisesti meillä siltikin oli hieman liian vähän leikkausta – nämä apparenttivehkeet vaativat kevyessä aivan uskomatonta leikkausta optimi-VMG:n saavuttamiseksi.

Tällä kertaa kärkikaksikko ei missannut kääntömerkkiä vaan menivät menojaan Russarön länsipuolella kohti eteläkärkeä. Ajoimme Kristianin kanssa kisaa lenssaten perässä ja ihmettelimme miten kärjen vauhti oli niin rajusti parempi. Myös Big Dick oli saanut veneen pystyyn ja jahtasi meitä perässä. Kiitos kapeahkon väylän ja GPS:n puutteen, ajelimme hieman sokkona väylää etelään ja keskivaiheella huomasimme hieman pinnan alla olleen kiven noin 20m meistä eteenpäin suoraan kurssilla. Paniikkisleppauksen jälkeen päätimme kaventaa lenssin leveyttä edelleen ja jiippailimme kohti etelää ja kääntömerkkiä – edelleen aika lailla ilman hajuakaan siitä miten kevyttä lenssiä tulisi ajaa.

Tuuli tyyntyi lähes olemattomiin kääntömerkillä ja lähdimme kryssimään kohti peräperää Kaatu ’S ailing Teamin kanssa kohti Hanko 1:stä. Kevyt kryssi oli tuskallista ja välillä vauhdit putosivat lähes nolliin. Reilun puolen tunnin kellumisen jälkeen tuuli alkoi hiljaa viritä ja shiftata etelään. Big Dick oli ajanut hieman lujempaa, mutta reilusti alemmas. Kun tuuli heräsi päätimme yrittää spinnulla ajoa. Eka yritys kuivui tuulen mukana, mutta muut venekunnat seurasivat esimerkkiä ja Eppu yllättäen hieman pohjoisessa ajoi spinnulla lähes samaan suuntaan, mutta eri halssilla! Toinen yritys onnistui ja saimme spinnun vetämään ja apparenttimopon yskien käyntiin. Vauhdit olivat taas siedettäviä. Tojo ja Moby Dick olivat myös jääneet pläkään kauemmas merelle ja saimme käytännössä uusintastartin kun uusi tuuli heräsi ensin lännessä. Tojo oli käytännössä tavoittamattomissa, mutta tulimme Big Dickin, Moby Dickin ja Kaatu ’S ailing Teamin kanssa hyvin tiukassa pakassa Hanko 1:lle, josta aloi yhden halssin strekki viriävässä tuulessa kohti pohjoista.

Tässä vaiheessa olimme kolmansia Big Dickin perässä Tojon karattua jo kauas horisonttiin. Otimme kurssin suoraan kääntömerkille kun Dickit ajoivat tiukempaa kurssia ja hieman merkistä ohi luoteeseen. Big Dick jätti strekillä meitä reilusti, mutta Moby Dick tuntui pysyvän takana. Olimme kiinni kolmannessa sijassa kun tuuli edelleen koveni ja ja pisti tiukkoja puuskia sekaan shiftaten samalla päin niin, että lopuksi emme enää uskaltaneet ajaa reitiltä liikaa itään vaan laskimme spinnun ja lähdimme ajopurjein kohti merkkiä. Ylemmäs ajaneet Dickit pystyivät jatkamaan pidempään. Big Dick karkasi meiltä teille tietämättömille, ja Moby Dick kuittasi meidät spinnulla yläkautta. Kristian oli tiukasti perässä, mutta ei päässyt ohittamaan vaan otti spinnun samoihin aikoihin alas.

Kääntömerkillä olimme vajaan kaapelinmitan perässä Moby Dickiä, Kaatu ’S ailing heti perässä ja aloimme kryssiä hieman kasvavassa tuulessa kohti maalia Hankoon matkaavien veneiden keskellä. Taisimme aiheuttaa harmaita hiuksia Swan -vanhukselle, joka yritti arpoa kurssia kapealla väylällä kisaa kryssivän kolmen forkkiksen seassa. Hatunnosto kipparille, hän piti tyylikkäästi veneen poissa tieltä vaikka välillä meno muistutti enemmän polttopalloa kun purjehdusta. Pääsimme viimeiselle halssille lähdettäessä aivan Moby Dickin perään, mutta valitettavasti olimme sen verran takana, että he onnistuivat vendaamaan meidän päälle ja jouduimme ottamaan vielä yhden vendan pois pakkituulista jääden neljänneksi.

Hieno kisa ja hermojaraastavaa purjehdusta. Shuffle kiittää järjestäjiä ja kisakumppaneita todella hienosta aloituskisasta. Forkkiskärpänen on purrut nyt niin tiukasti, että Shuffle tulee olemaan vakiovieras tulevissakin kisoissa.

Viimeisen päivän sijoitus oli 4/6 ja sillä irtosi tällä kertaa hieman rikkonaisen regatan voitto vaikka Tojo ja Dickit purjehtivatkin merkittävästi paremmin ja erot olivat välillä hämmästyttävän suuria lyhyilläkin matkoilla.

Hangon regatan tulokset HSF:n sivuilla.