Shuffle-tiimin ensimminen F18-kisa oli Hangossa. Hangon regattaan osallistui 5 Hobie Tiger -venettä ja yksi Hobie 18 Formula vene. Kisaa käytiin kolmena päivänä torstaista lauantaihin – yksi lähtö kunakin päivänä. Rata oli urheiluveneiden rata ja pituutta sillä oli 17 nm.
Torstaina kisaan ehti vain kolme venekuntaa – osin edellisen päivän rankan siirtopurjehduksen verottamana. Sääli sinänsä, sillä päivä oli aurinkoinen ja tuulta riitti läpi kisan. Tuuli oli kevyen puoleista, arviolta 4 m/s ja meille se sopi erinomaisesti. Pääsimme kisaamiseen makuun pehmeällä laskulla ilman suurempia repimisiä. Startissa jäimme hieman Moby Dickille, joka nykäisi spinnun nopeasti toppiin ja pisti rungon lentämään. Me seurasimme hieman arpoen ja jiippailimme villiä juttua kohti Hangon itäisellä väylällä ollutta pohjoisviittaa, josta lähdimme nostamaan kohti Hanko 1:stä lähes suoraan etelään. Merkillä kurssi nousi sen verran, että ajoimme yhden halssin strekkiä – osan matkaa molemmat trapetsilla. Vesi oli sileää ja vauhtia riitti. Todella hienoa purjehdusta! Olimme kohtalaisen hyvin Moby Dickin kannassa kunnes Samuel jibiä trimmatessaan lipesi rungolta ja samassa hässäkässä trapetsin koukku irtosi ja Kaissi huomasi ajelevansa tiukkaa strekkiä yksin spinnu ylhäällä. Pienen meripelastusoperaation jälkeen matka jatkui – nyt reilun 2 min Moby Dickin perässä – Samuel konkreettisesti märkäpuvussa 🙂
Hanko 1:ltä alkoi kevyttuulinen kryssi kohti Russarön eteläkärjessä ollutta vihreää reimaria. Vauhdit pysyivät viiden – kuuden solmun pinnassa ja runko lensi mukavasti kun pidimme painot keulassa ja mahdollisimman paljon leessä. Tässä vaiheessa saimme hieman poimittua Moby Dickiä ja olimme reimarille tultaessa jo iskuetäisyydella. Kevyt kryssi tuntui sujuvan yllättävän hyvin. Jatkoimme yhden halssin strekkiä Russarön länsipuolista väylää pohjoiseen ja vauhdit pysyivät Moby Dickin kanssa samoissa – kulma oli jo sen verran tiukka, että Samuelin kädet olivat hapoilla spinnun skuuttaamisesta. Hieman liian takana olevasta skuuttipisteestä johtuen spinnu oli suuren osan ajasta alaliesmasta käytännössä suorana ja päästi poweria topista. Mental note: korjaa plokin paikka.
Russarön pohjoispuolella käännyimme koilliseen ja viimeinen lenssi maaliin alkoi. Tässä Moby Dick näytti osaamisensa ja jätätti meitä hyvän matkan – suurimman eron tullessa parin jiipin sisällä. Hämmästyttävää mitä näillä vehkeillä tapahtuu heti kun ote herpaantuu. Maalin Moby Dick tuli selvällä erolla meihin
Kisa kesti ehkä kolmisen tuntia ja oli todella hienoa samppanjapurjehdusta. Loistava alku regatalle. Sijoitus 2/6 – tai oikeastaan 2/3 kun puolet porukasta puuttui lähdöstä.
Kesä on jatkunut kevein kelein. Varustamon väki on yhdessä vesillä olleessaan käytännössä aina päässyt treenaamaan kevyen kelin purjehdusta ja trapetsit ovat toimineet lähinnä koristeina.
Kevyessä kelissä on toki hyvänä puolena se, että tuotakin liisterimenoa tulee treenattua, mutta eilisen max 3kn melomalla alkoi olla jo liian paksua.
Hyvää on lisäksi se, että mitään kamoja ei ole hajonnut ja itseasiassa köydetkin alkavat olla kutakuinkin ojennuksissa. Muutaman gummistritsan virityksen jälkeen trampoliini on riittävän puhdas, jotta ratakisatilanteessa löytyy aina kaikki tarpeellinen. Kauden alun käärmeenpesä olisi todennäköisesti tuottanut paljon hammastenkiristelyä ja jänniä tilanteita merkeillä.
Virittelyn ja opettelun tuloksia päästään sitten testaamaan viikon päästä Hangossa. Veneen siirto on vielä auki, mutta tällä hetkellä näyttäisi menevän trailerihommiksi. Toisaalta parempi sekin kun Helsinki-Hanko -melontaturnaus.
Teinpä tuosta 16.6. ajelustakin videopätkän. Tuuli ei ollut erityisen kova, mutta äkilliset puuskat sekä kylmä ilma ja synkät pilvet vaikuttivat siihen, että jännitettiin taas hiukan liikaa.
Videon laatu on huono. Ensin se on pilkottu Format Factorylla osiin. (Alkuperäinen video oli noin 45 minuutin mittainen). Pilkkomisen yhteydessä siihen on lisätty GPS Action Replaylla tehdyt tekstit. Palaset on taas yhdistetty Free Video Joinerilla. Lopuksi pätkä on siirretty Vimeoon. Lopullinen video on siis dekoodattu ja rekoodattu kolme kertaa. Edellinen, 11.6. ajeluista tehty video on käsitelty vain Format Factorylla ja siirretty Vimeoon. Sen laatu on aavistuksen parempi.
Tuulitieto on lisätty teksteihin tekstieditorilla. Joistain kohdista se puuttuu kokonaan. Tuulen voimakkuus ja suunta on otettu EPS:n rannassa olevasta sääasemasta. Sääasema tallentaa tietoja 5 minuutin välein ja kertoo tuulen keskimääräisen nopeuden lisäksi edellisen 5 minuutin pienimmän ja suurimman nopeuden. Maissa puhaltava tuuli ei ole ihan sama kuin vesillä, joten videossa näkyvään tuulen nopeuteen ja kulmaan ei kannata tuijottaa kovin vakavasti. Olemme myös huomanneet, että tuolla apparenttimopolla ajellessa tosituuli saattaa tulla mistä vain, mutta purjeisiin ja veneen vauhtiin vaikuttava apparenttituuli lähes aina edestä päin.
Osaava katsoja varmaankin näkee videosta, että emme vielä osaa purjehtia Tigerillä. Ajamme monessa paikassa liian ylös vastatuuleen tai liian alas myötätuuleen ja liian löysillä purjeilla, kun rungon nouseminen jännittää niin kovasti. Muutaman kerran jätimme genaakkerin kokonaan nostamatta lenssillä, kun vene kulki trimmaamatta ja pelkillä vastatuulipurjeilla 10 solmua melkein suoraan alamäkeen.
Ehkä jonain kauniina päivänä, kun vesikin on lämpimämpää, uskallamme lähteä hakemaan tikrun kallistuskulman rajaa. Ja ehkä joskus vuosien kuluttua opimme, mihin suuntaan venettä milloinkin kannattaa ajaa. Toivottavasti siihen mennessä löytyy myös työkaluja, joilla saadaan aikaiseksi kunnon videota.
Kaissi ja Atte gastasivat Heikin Uhurussa VSSR:n. Kuuden hengen porukalla kävimme kiertämässä Suursaaren paitsi että ei kierretty. Naapurimaan viranomaistoiminta on niin hyvässä jamassa etteivät saaneet kisanjärjestäjille toimitettua saarenkiertolupaa arviolta noin puolessa vuodessa. Järjestäjien soittorumban jälkeinen suullinen lupa ei sitten kelvannut suomalaisille rajaviranomaisille ja matkaan lähdettiin varareitille.
Uhuru (First 31.7) on todella kiva vene purjehtia ja kulkee köliveneeksi jollamaisen iloisesti. Myös käyttäytyminen eri purjein eri tuulensuunnissa oli todella miellyttävää ja riki ja sen säädöt toimivat loistavasti. Myös yöllä päällä pidetty lämppäri oli viikonlopun yökeleissä luksusta.
Kisa meni harjoitteluun ja miehistön tuoreuteen verrattuna oikein hyvin. Menomatkalla voimien säästely vahtivuorotuksella onnistui ja ruokaakin ehdimme syömään – osin tosin syynä varsin kevyt keli, joka piti homman helppona sekä vahtivuorojen, että purjehtimisenkin puolesta. Paluumatkalla pistimme hieman enemmän rutistusta kun keli oli suurimmaksi osaksi vastaista tai hieman auki olevaa strekkiä.
Viimeisellä ilmoituspaikalla olimme vielä epävirallisen First -luokan kärjessä ja kisan viidennellä sijalla omassa luokassa (tänä vuonna Firstit eivät vielä olleet virallinen OD-luokka kisassa, mutta toivon mukaan asia korjataan ensi vuonna). Gråsalta lähestyttäessä maaliin jouduimme jo perinteeksi tulleella tavalla päästämään Penelopen ohi ja olimme lopputuloksissa kuudensia ja toinen First maalissa.
Kaikenkaikkiaan hyvä kisa ja hyvää treeniä. Nyt taas kaatuvien veneiden pariin 🙂