FIN·8 Shuffle

Hangon regatta päättyi osaltamme jo viikko sitten. Ei ole ollut aikaa kirjoitella kokemuksista.

Kaissi oli torstain kiinni töissä, joten Samuel ajoi ensimmäisen päivän lähdöt Markuksen kanssa. Markus on aiemmin käynyt pari kertaa kokeilemassa Tigeriä, kävi vetelemässä Shufflen naruista ensimmäistä kertaa juhannussunnuntaina ja toisen kerran Hangon regattaa edeltävänä perjantaina.

Heti aamulla isopurjetta nostettaessa nostin pääsi irti purjeesta. Piti kaataa vene kyljelleen, jotta saimme maston huippuun karanneen köyden takaisin. Genaakkerin köydet olivat myös kierteellä, joten Samuel kävi vesillä veneen keulassa irroittamassa tacklinen purjeesta ja korjaamassa ongelman.

Itse kisassa yhden genaakkerinnoston yhteydessä sen alasvetäjä pääsi kiertymään isopurjeen latan taakse. Sitä metsästettiin hyvän aikaa. Ja toisen lähdön ensimmäisellä kierroksella kaadettiin vene, kun kevyessä myötätuulessa lennätettiin runkoa vähän väkisin, sattui sopiva puuska, ja levanki ei auennut riittävän nopeasti. Saimme veneen pystyyn melko nopeasti, mutta isopurje oli päässyt putoamaan maston huipusta. Sen nostamiseen kului aikaa niin paljon, että emme enää ehtineet maaliin 15 minuuttia luokan ensimmäisen veneen jälkeen.

Toisena aamuna Kaissi huomasi, että oikean puolen peräsimen kiinnityshela oli vääntynyt ja pari ruuvia irronnut. Edellispäivänä venettä kaadettaessa (maissa) peräsin oli nojannut maahan pienen hetken niin, että veneen paino oli ollut osin sen varassa. Teippasimme ruuvinreiät umpeen ja ajattelimme, että kyllä peräsin vesillä kestäisi. Ei kestänyt. Perjantain toisessa lähdössä myötätuuliosuudella kiinnityshela murtui ja peräsin lähti kokonaan irti.

Pääsimme maihin yhdellä peräsimellä. Totesimme, että vaurio ei ole korjattavissa pikaisesti, eikä uutta osaa löytynyt mistään. Regatta jäi siis osaltamme kesken. Tämän vuoden F18-rankingissa olemme saaneet kolmesta ensimmäisestä kilpailusta kolme viimeistä sijaa. Parantamisen varaa löytyy.

Karrilla oli Samuelin GPS-laite lainassa torstaina ja perjantaina, joten nettipurjehdusosastolta löytyvät Shufflen ja Tiger of Finlandin ajolinjat kahdelta päivältä.

PrePäitsin jälkeen pakattiin esko trailerille ja ruvettiin virittelemään Tikrua retkipurjehduskuntoon. Siivosimme trampoliinia virittämällä cunninghamin köydet ja fokan skuutit menemään etupalkin sisään kuminauhavedolla. Viritimme etupalkkiin ylimääräisen köyden, johon pystyi kiinnittämään vedenpitäviä pussukoita yms.

Kävimme Onnenmyyrässä nukkumassa ja aamiaisella. Palasimme rantaan ja jatkoimme virittelyä. Vaihdoimme trapetsilenkit säätöineen. Kaadoimme veneen saadaksemme kulkuvalon teipattua maston huippuun. Lastasimme kyytiin pakolliset turvavälineet, mukana esimerkiksi varta vasten hankitut hiilikuituvahvisteiset melat sekä reilusti syötävää ja juotavaa.

Raidin lähtö oli 12:15. Lähdimme rannasta noin 12:04 ja ehdimme hyvin lähtöalueelle kuulemaan valmiusviestin viisi minuuttia ennen lähtöä. Saimme varttia aiemmin lähteneet nopeimmat köliveneet pian kiinni. Jiippaillessamme kävimme useita kertoja Moby Dickin ja Pamin lähellä. Ensimmäisessä kapeikossa saimme ensimmäistä kertaa kaivaa melat esiin ja meloa kilpaa Moby Dickin kanssa köliveneiden ohi. Pam jätti meihin jo ison kaulan, mutta toisaalta niin mekin jätimme takanamme olevia. Big Dick ja Big Sleep olivat menneet menojaan jo ajat sitten.

Ykskoivun väliaikapisteellä Pam oli Big Sleepin kannoilla – ja meitä tasan 5 minuuttia edellä. Vieras1 oli päässyt puolen minuutin päähän peräämme. Kun kurssi kääntyi kohti pohjoista, pääsimme sudittelemaan hyvässä sivutuulessa. Emme juurikaan kiinnittäneet huomiota muihin, mutta vilkuillessamme jonkin ajan kuluttua taaksepäin emme nähneet muita katamaraaneja.

Sitten eräässä hyvätuulisessa kohdassa maston huipusta kuului pamahdus ja genaakkerimme liputti alareunasta kireällä mutta yläreunasta irti veneen sivulla. Nostimen kääntöplokia pitänyt köysi oli katkennut. Kirosimme ja keräsimme assyn sisään. Jatkoimme kuitenkin matkaa, eikä aikaakaan kun taakse ilmestyi neljä muuta Hobie Tigeriä. Nekin ajelivat ilman genaakkeria, mutta paremmassa tuulessa. Olimme yksin purjehtiessamme ajaneet keskellä selkää huomaamatta, että rannoilla tuuli kovempaa. Piristyimme, hinasimme veneemme paremman tuulen alueelle ja onnistuimme täpärästi pitämään sijoituksemme Judinsalon väliaikapisteelle. Kvintettimme (me, Pam, Vieras1, Mob Dick ja Kaatu) oli jäänyt kärkikaksikosta jo noin 25 minuuttia.

Vedimme letkaa vielä hyvän aikaa. Pam pääsi kuittaamaan meidät genaakkerilla kurssin kääntyessä hiukan kohti itää, ja kolme muutakin menivät ohi Kärkisten sillan kohdilla suoraan myötätuuleen ajettaessa. Jäimme taas yksin muiden kadotessa horisonttiin. Kisan viimeisellä osuudella tuuli oli hiukan auki tiukasta kryssikulmasta, joten saimme taas veneen vauhtiin ajopurjeilla. Isopurjeen levanki jumittui niin, että Kaissi ei päässyt enää löysäilemään sitä tiukoissa tilanteissa. Samuel veti cunninghamin melko kireälle ja kiskoi ison skuutilla rungon lentoon aina kun tuuli vain riitti. Opettelimme liikkumaan trapetsilla veneen pituussuunnassa tuulen voimakkuuden vaihtelujen mukaan.

Saimme Vieras1:n ja Moby Dickin näkyviin hiukan ennen maalia, mutta emme päässeet varsinaisesti uhkaamaan heitä. Maalin jälkeen ajoimme rantaan ja laitoimme veneen saman tien lähes kuljetuskuntoon. Olimme valmiita kymmenen maissa ja mietimme jo suoraan kotiin lähtöä. Eppu sai kuitenkin meidät houkuteltua terassille ja siellä meidät vakuutettiin siitä, että raskaan purjehduksen jälkeen ei kannata lähteä vetämään trailereita keskellä yötä. Pääsimme nukkumaan mökkiin Riihivuoreen, josta starttasimme paluumatkalle seuraavana aamuna puoli kymmeneltä. Veneet olivat EPSillä kolmen maissa iltapäivällä.

Ratamme applettina.

Riisuttiin veneestä ylä- ja alagaija, kun päätimme, että symmetrisellä spinnulla ei enää ajeta.

Ehdimme väsätä venettä jonkin verran kuntoon ja ehdimme ensimmäiseen starttiin. Emme saaneet venettä kulkemaan ihan parhaalla mahdollisella tavalla. Yksi jiippi meni kauheaksi säätämiseksi ja Loiskis pääsi ohi. Olimme maalissa toinen.

Toisen lähdön ensimmäisellä ylämerkillä pysäytimme veneen sivutuuleen, ja mukava puuska puhalsi meidät nurin. Vene täyttyi vedestä toisen takakellukkeen lähdettyä paikaltaan. Saimme veneen pystyyn pitkän taistelun päätteeksi, ja moottorivene hinasi meidät rantaan. Tyhjensimme venettä trailerin avulla ja lähdimme takaisin radalle. Myös Wilmanstraada kaatui kakkoslähdössä eikä ilmeisesti ehtinyt maaliin puolen tunnin sisällä voittajasta.

Ehdimme parahiksi kolmanteen starttiin. Kun laskimme genaakkerin ensimmäisen kierroksen jälkeen, huomasimme sen revenneen pahasti. Ajoimme kaksi muuta alamäkeä vain isolla ja fokalla, mutta olimme silti lähdössä kolmansia.

Neljännessä lähdössä olimme ensimmäisellä ylämerkillä viimeisinä, ja ilman genaakkeria muiden ohittaminen tuntui aika kaukaa haetulta idealta. Jatkoimme kuitenkin kisaa, ja seuraavan kerran ylämerkille tultaessa olimme ihan kärkikahinoissa. (Olisimme olleet ensimmäisiä, jos Kaissi ei olisi pudonnut veneestä. Tuli kyllä pian takaisin veneeseen ison skuuttia pitkin.) Loiskis kaatoi oman veneensä ensimmäisellä lenssillä, ja toiset ajoivat kryssiosuuden huonmmin vetävää laitaa. Emme pärjänneet Wilmanstraadalle ja Piille vauhdissa myötätuuliosuuksilla, mutta saimme pidettyä Loiskiksen (kaukana) takana. Viimeisestäkin lähdöstä siis kolmas sija.

Luulimme kaiken töhöilymme jälkeen olevamme varmasti kisan viimeisiä, mutta niin vain Wilmanstraada oli tuloksissa meidän perässämme yhdellä pisteellä. Siis kauden E Scow -rankingin toisesta osakilpailusta kotiin kolmossija.

Radat applettina.

GPS kertoo… Hangon regatan radat applettina.

Ensimmäisen päivän kisa kesti meillä noin 2,5 tuntia. (Kaissi arveli “kolmisen tuntia”.) Toinen päivä meni alle 2 tunnissa; kolmannessa kului lähes 4 tuntia.

Parhaimmillaan veneen vauhti on ollut toisen päivän lähdössä 19,33 solmua. (Paras 10 sekunnin keskiarvo on 16,62 solmua.) Nämä saa näkyviin painamalla appletin SpeedResults-painiketta. Jos appletin alareunassa valitsee valintaruudun Synchro, näkee kaikkien lähtöjen jäljet samaan aikaan.

Teinpä tuosta 16.6. ajelustakin videopätkän. Tuuli ei ollut erityisen kova, mutta äkilliset puuskat sekä kylmä ilma ja synkät pilvet vaikuttivat siihen, että jännitettiin taas hiukan liikaa.

Videon laatu on huono. Ensin se on pilkottu Format Factorylla osiin. (Alkuperäinen video oli noin 45 minuutin mittainen). Pilkkomisen yhteydessä siihen on lisätty GPS Action Replaylla tehdyt tekstit. Palaset on taas yhdistetty Free Video Joinerilla. Lopuksi pätkä on siirretty Vimeoon. Lopullinen video on siis dekoodattu ja rekoodattu kolme kertaa. Edellinen, 11.6. ajeluista tehty video on käsitelty vain Format Factorylla ja siirretty Vimeoon. Sen laatu on aavistuksen parempi.

Tuulitieto on lisätty teksteihin tekstieditorilla. Joistain kohdista se puuttuu kokonaan. Tuulen voimakkuus ja suunta on otettu EPS:n rannassa olevasta sääasemasta. Sääasema tallentaa tietoja 5 minuutin välein ja kertoo tuulen keskimääräisen nopeuden lisäksi edellisen 5 minuutin pienimmän ja suurimman nopeuden. Maissa puhaltava tuuli ei ole ihan sama kuin vesillä, joten videossa näkyvään tuulen nopeuteen ja kulmaan ei kannata tuijottaa kovin vakavasti. Olemme myös huomanneet, että tuolla apparenttimopolla ajellessa tosituuli saattaa tulla mistä vain, mutta purjeisiin ja veneen vauhtiin vaikuttava apparenttituuli lähes aina edestä päin.

Osaava katsoja varmaankin näkee videosta, että emme vielä osaa purjehtia Tigerillä. Ajamme monessa paikassa liian ylös vastatuuleen tai liian alas myötätuuleen ja liian löysillä purjeilla, kun rungon nouseminen jännittää niin kovasti. Muutaman kerran jätimme genaakkerin kokonaan nostamatta lenssillä, kun vene kulki trimmaamatta ja pelkillä vastatuulipurjeilla 10 solmua melkein suoraan alamäkeen.

Ehkä jonain kauniina päivänä, kun vesikin on lämpimämpää, uskallamme lähteä hakemaan tikrun kallistuskulman rajaa. Ja ehkä joskus vuosien kuluttua opimme, mihin suuntaan venettä milloinkin kannattaa ajaa. Toivottavasti siihen mennessä löytyy myös työkaluja, joilla saadaan aikaiseksi kunnon videota.

Shuffle-varustamon kaksirunkoinen on päässyt tänä kesänä vesille paljon eskoa tiheämmin.

11.6. tuuli oli kevyttä, mutta saatiin kuitenkin hiukkasen runko lentämään.

16.6. puuskat olivat parhaimmillaan yli 6 m/s. Samuelilla ja Atella oli ajoittain ihan jännittävää, ja päästiin myös molemmat trapetsille yhtä aikaa.

Shufflen suhailuja Naantalissa voi toistaa virtuaalisesti osoitteessa shuffle.fi/replay/scow/2009/naantali/.

Kaikilla muillakin oli Velocitek mukana. Jos muutkin lähettäisivät omaa dataansa yleiseen jakoon, voitaisiin analysoida, syntyykö eroja vauhdin vai suunnan takia…

Ohessa muutama hauska video Youtube-palvelusta poimittuna:

GPS Action Replayn avulla on mahdollista näyttää tallennettuja reittejä myös Java-appletin avulla. Tätä systeemiä on käytetty hyväksi h-vene.netissä.

Nyt on Hobari käynyt vesillä Suomessa. Lauantaina oli kylmää, sateista ja tuulista, ja veneen rikin ihmettelyssä kului niin kauan, että emme ehtineet purjehtimaan. Sunnuntaina keli oli parhaimmillaan, ja kävimme sudittelemassa vähän sivutuulessa HSK:n edustalla.