Emäsalon lenkistä on jo kirjoitettu ainakin luokkaliiton sivuilla ja Red Pointin blogissa. Fast Forward kuvasi videota. Meidän osaltamme tuntojen jakaminen on jäänyt. Laitetaan nyt esiin ainakin kommentoitu träkki.

Purjehduskausi on taas käynnissä. Kirjoittelemaan ei ole vielä ehtinyt.

Kauden ensimmäisenä kisana oli HSK:n järjestämä monirunkopurjehdus 7.–8.5. Ehdimme ennen kisoja käymään vesillä pari kertaa.

Kisaan osallistui 10 venekuntaa. Ensimmäisenä päivänä löysimme oman paikkamme seitsemänsinä. Ensimmäisessä ja kolmannessa lähdössä tulimme maaliin reilusti kuuden kärjen perässä, mutta myös reilusti edellä 8. ja 9. sijoista kisanneita Tomcatia ja Ekerölineä. Päivän toisessa lähdössä sijoituksemme oli jopa viides, kun Outhouse kaatui ja Moby Dickilläkin taisi olla jotain ongelmaa. Kolmannessa startissa olimme ensimmäisellä ylämerkillä hyvin mukana kärkikahinoissa, mutta jatkopinnan pito petti ja osuimme merkkiin. Menimme pois muiden alta pyörimään rangaistuskierrosta, ja menetimme pelin. (Lisää…)

Hangon regatta päättyi osaltamme jo viikko sitten. Ei ole ollut aikaa kirjoitella kokemuksista.

Kaissi oli torstain kiinni töissä, joten Samuel ajoi ensimmäisen päivän lähdöt Markuksen kanssa. Markus on aiemmin käynyt pari kertaa kokeilemassa Tigeriä, kävi vetelemässä Shufflen naruista ensimmäistä kertaa juhannussunnuntaina ja toisen kerran Hangon regattaa edeltävänä perjantaina. (Lisää…)

PrePäitsin jälkeen pakattiin esko trailerille ja ruvettiin virittelemään Tikrua retkipurjehduskuntoon. Siivosimme trampoliinia virittämällä cunninghamin köydet ja fokan skuutit menemään etupalkin sisään kuminauhavedolla. Viritimme etupalkkiin ylimääräisen köyden, johon pystyi kiinnittämään vedenpitäviä pussukoita yms.

Kävimme Onnenmyyrässä nukkumassa ja aamiaisella. Palasimme rantaan ja jatkoimme virittelyä. Vaihdoimme trapetsilenkit säätöineen. Kaadoimme veneen saadaksemme kulkuvalon teipattua maston huippuun. Lastasimme kyytiin pakolliset turvavälineet, mukana esimerkiksi varta vasten hankitut hiilikuituvahvisteiset melat sekä reilusti syötävää ja juotavaa.

Raidin lähtö oli 12:15. Lähdimme rannasta noin 12:04 ja ehdimme hyvin lähtöalueelle kuulemaan valmiusviestin viisi minuuttia ennen lähtöä. Saimme varttia aiemmin lähteneet nopeimmat köliveneet pian kiinni. Jiippaillessamme kävimme useita kertoja Moby Dickin ja Pamin lähellä. Ensimmäisessä kapeikossa saimme ensimmäistä kertaa kaivaa melat esiin ja meloa kilpaa Moby Dickin kanssa köliveneiden ohi. Pam jätti meihin jo ison kaulan, mutta toisaalta niin mekin jätimme takanamme olevia. Big Dick ja Big Sleep olivat menneet menojaan jo ajat sitten.

Ykskoivun väliaikapisteellä Pam oli Big Sleepin kannoilla – ja meitä tasan 5 minuuttia edellä. Vieras1 oli päässyt puolen minuutin päähän peräämme. Kun kurssi kääntyi kohti pohjoista, pääsimme sudittelemaan hyvässä sivutuulessa. Emme juurikaan kiinnittäneet huomiota muihin, mutta vilkuillessamme jonkin ajan kuluttua taaksepäin emme nähneet muita katamaraaneja.

Sitten eräässä hyvätuulisessa kohdassa maston huipusta kuului pamahdus ja genaakkerimme liputti alareunasta kireällä mutta yläreunasta irti veneen sivulla. Nostimen kääntöplokia pitänyt köysi oli katkennut. Kirosimme ja keräsimme assyn sisään. Jatkoimme kuitenkin matkaa, eikä aikaakaan kun taakse ilmestyi neljä muuta Hobie Tigeriä. Nekin ajelivat ilman genaakkeria, mutta paremmassa tuulessa. Olimme yksin purjehtiessamme ajaneet keskellä selkää huomaamatta, että rannoilla tuuli kovempaa. Piristyimme, hinasimme veneemme paremman tuulen alueelle ja onnistuimme täpärästi pitämään sijoituksemme Judinsalon väliaikapisteelle. Kvintettimme (me, Pam, Vieras1, Mob Dick ja Kaatu) oli jäänyt kärkikaksikosta jo noin 25 minuuttia.

Vedimme letkaa vielä hyvän aikaa. Pam pääsi kuittaamaan meidät genaakkerilla kurssin kääntyessä hiukan kohti itää, ja kolme muutakin menivät ohi Kärkisten sillan kohdilla suoraan myötätuuleen ajettaessa. Jäimme taas yksin muiden kadotessa horisonttiin. Kisan viimeisellä osuudella tuuli oli hiukan auki tiukasta kryssikulmasta, joten saimme taas veneen vauhtiin ajopurjeilla. Isopurjeen levanki jumittui niin, että Kaissi ei päässyt enää löysäilemään sitä tiukoissa tilanteissa. Samuel veti cunninghamin melko kireälle ja kiskoi ison skuutilla rungon lentoon aina kun tuuli vain riitti. Opettelimme liikkumaan trapetsilla veneen pituussuunnassa tuulen voimakkuuden vaihtelujen mukaan.

Saimme Vieras1:n ja Moby Dickin näkyviin hiukan ennen maalia, mutta emme päässeet varsinaisesti uhkaamaan heitä. Maalin jälkeen ajoimme rantaan ja laitoimme veneen saman tien lähes kuljetuskuntoon. Olimme valmiita kymmenen maissa ja mietimme jo suoraan kotiin lähtöä. Eppu sai kuitenkin meidät houkuteltua terassille ja siellä meidät vakuutettiin siitä, että raskaan purjehduksen jälkeen ei kannata lähteä vetämään trailereita keskellä yötä. Pääsimme nukkumaan mökkiin Riihivuoreen, josta starttasimme paluumatkalle seuraavana aamuna puoli kymmeneltä. Veneet olivat EPSillä kolmen maissa iltapäivällä.

Ratamme applettina.

Riisuttiin veneestä ylä- ja alagaija, kun päätimme, että symmetrisellä spinnulla ei enää ajeta.

Ehdimme väsätä venettä jonkin verran kuntoon ja ehdimme ensimmäiseen starttiin. Emme saaneet venettä kulkemaan ihan parhaalla mahdollisella tavalla. Yksi jiippi meni kauheaksi säätämiseksi ja Loiskis pääsi ohi. Olimme maalissa toinen.

Toisen lähdön ensimmäisellä ylämerkillä pysäytimme veneen sivutuuleen, ja mukava puuska puhalsi meidät nurin. Vene täyttyi vedestä toisen takakellukkeen lähdettyä paikaltaan. Saimme veneen pystyyn pitkän taistelun päätteeksi, ja moottorivene hinasi meidät rantaan. Tyhjensimme venettä trailerin avulla ja lähdimme takaisin radalle. Myös Wilmanstraada kaatui kakkoslähdössä eikä ilmeisesti ehtinyt maaliin puolen tunnin sisällä voittajasta.

Ehdimme parahiksi kolmanteen starttiin. Kun laskimme genaakkerin ensimmäisen kierroksen jälkeen, huomasimme sen revenneen pahasti. Ajoimme kaksi muuta alamäkeä vain isolla ja fokalla, mutta olimme silti lähdössä kolmansia.

Neljännessä lähdössä olimme ensimmäisellä ylämerkillä viimeisinä, ja ilman genaakkeria muiden ohittaminen tuntui aika kaukaa haetulta idealta. Jatkoimme kuitenkin kisaa, ja seuraavan kerran ylämerkille tultaessa olimme ihan kärkikahinoissa. (Olisimme olleet ensimmäisiä, jos Kaissi ei olisi pudonnut veneestä. Tuli kyllä pian takaisin veneeseen ison skuuttia pitkin.) Loiskis kaatoi oman veneensä ensimmäisellä lenssillä, ja toiset ajoivat kryssiosuuden huonmmin vetävää laitaa. Emme pärjänneet Wilmanstraadalle ja Piille vauhdissa myötätuuliosuuksilla, mutta saimme pidettyä Loiskiksen (kaukana) takana. Viimeisestäkin lähdöstä siis kolmas sija.

Luulimme kaiken töhöilymme jälkeen olevamme varmasti kisan viimeisiä, mutta niin vain Wilmanstraada oli tuloksissa meidän perässämme yhdellä pisteellä. Siis kauden E Scow -rankingin toisesta osakilpailusta kotiin kolmossija.

Radat applettina.