Kauden kuudennessa osakilpailussa Shufflen katamaraani pääsi osallistumaan useaan lähtöön ja tuli myös maaliin useamman kerran. Ihan ilman vaikeuksia ei selvitty tälläkään kerralla.
F18-luokkamestaruuskisoissa ajettiin 8 lähtöä.
Ensimmäinen lähtö oli Melkin eteläpuolella sopivan reippaassa tuulessa ja isossa aallossa. Kaadoimme veneen kahdesti ennen lähtöä ja kahdesti itse kisassa. Kisassa kumpikin kaatuminen tapahtui vastatuuliosuudella ja johtui siitä, että painomme oli liian edessä. Tulimme maaliin yli 15 minuuttia ensimmäisen jälkeen, eli tuloksena DNF. (Sama tulos tuli 7 muulle veneelle.)
Toisessa lähdössä tulimme maaliin viimeisinä (kaaduimme kerran myötätuuliosuudella), mutta tässä vaiheessa veneitä oli karsiutunut pois jo niin paljon, että sijoituksemme lähdössä oli kahdestoista.
Kolmannessa lähdössä olimme ensimmäisen kierroksen jälkeen hyvissä asemissa, kun huomasimme isopurjeessa repeämän. Päätimme jatkaa kisaa varovasti ja tarkkailla purjetta. Pääsimme toiselle ylämerkille, mutta myötätuuliosuudella isopurje repesi koko leveydeltään.
Saimme tilanteessa kisajärjestäjiltä loistavaa apua. Markus pääsi kumiveneellä rantaan hakemaan toista isopurjetta, ja Samuel sai veneen peräsimiin kaverin rikkinäisen purjeen laskun ajaksi. Päivän neljäs lähtö meni ohi, mutta ehdimme vielä ajamaan viidennen. Olimme lähdössä viivalla hiukan liian aikaisin, mutta kun muut olivat myöhässä, ehdimme laskettelemaan viivaa pitkin ja saimme ihan hyvän startin. Jäimme kuitenkin paremmin kohti tuulta kulkevien Wild Catien alle. Yritimme katsoa sopivaa rakoa päästä paaran halssilla muun joukon välistä. Käännöksessä vene pysähtyi ja katselimme peruutellen muiden ohimenoa. Maalissa tuloksemme oli taas 12.
Sunnuntaina ajettiin kaksi ensimmäistä lähtöä Melkin eteläpuolella. Tuuli oli aamulla tosi kevyt, ja jotkut veneet turvautuivat hinaukseen päästäkseen rata-alueelle ajoissa. Ennen ensimmäistä lähtöä tuuli virisi, ja kisassa päästiin taas käymään trapetseilla. Pääsimme maaliin kolmantenatoista. Purjehdimme matkan viimeiseltä alamerkiltä maaliin yksiksemme: edessämme ei ollut kiinni otettavia eikä takana uhkaajia näköpiirissä.
Toisessa lähdössä jouduimme heti genaakkerin noston jälkeen väistämään puuskassa alapuolellamme ollutta Team Bran venettä. Väistöliike tuulta kohti johti kaatumiseen. Veneen kääntäminen ja purjeiden saaminen uudelleen vetoon kesti nelisen minuuttia. Lähdimme takaa-ajoon, ja saimme ohitettua yhden virolaisveneen sekä juuri ennen maalia Double Affairin.
Viimeinen varsinainen kisalähtö ajettiin HSK:n aallonmurtajan lähellä. Kaksi ensimmäistä lähtöyritystä jouduttiin uusimaan, kun suuri joukko veneitä oli lähtöhetkellä yli linjan. Kolmannella kerralla lähtö onnistui, mutta me jäimme takariviin. Kahden kierroksen jälkeen tulimme maaliin taas kahdentenatoista.
Kahdeksan kisalähdön jälkeen ajettiin vielä yksi näytöslähtö. Siinä kävimme loppuun asti tiukkaa taistelua parin muun kanssa. Viimeisellä myötätuuliosuudella arvioimme lähestymiskulmat alaportille väärin ja jouduimme tekemään pari ylimääräistä jiippiä. Kuittasimme menettämämme sijat hyvin sujuneilla merkin käännöksillä, mutta arvioimme taas suunnan maalilinjalle väärin ja päästimme lopussa ohi kaksi venettä. Sijoituksia ei laskettu.
Koko luokkamestaruuskisojen sijoituksemme oli kolmastoista. Kun kahdeksasta lähdöstä vain viidessä pääsee maaliin, ei ole asiaa kärkikymmenikköön.
Vuoden 2010 ranking-tuloksissa pääsimme niin ikään 13. sijalle. Viidestä ensimmäisesti kisasta kolme jäi ajamatta ja yksi jäi kesken erinäisten ongelmien vuoksi. Vasta viimeisessä kisassa saimme jonkun muun tuloksen kuin viimeisen sijan.
Ensi kaudella pitää miehistön ja veneen olla siinä kunnossa, että päästään mukaan kaikkiin lähtöihin ja selvitään myös maaliin – mielellään kaatumatta. Näillä eväillä pitäisi jo hyvin olla tilaa kärkikymmenikössä. Kunnon sijoituksiin tarvitaan vielä yhdessä harjoittelua vesillä.