Kaissi ja Atte gastasivat Heikin Uhurussa VSSR:n. Kuuden hengen porukalla kävimme kiertämässä Suursaaren paitsi että ei kierretty. Naapurimaan viranomaistoiminta on niin hyvässä jamassa etteivät saaneet kisanjärjestäjille toimitettua saarenkiertolupaa arviolta noin puolessa vuodessa. Järjestäjien soittorumban jälkeinen suullinen lupa ei sitten kelvannut suomalaisille rajaviranomaisille ja matkaan lähdettiin varareitille.
Uhuru (First 31.7) on todella kiva vene purjehtia ja kulkee köliveneeksi jollamaisen iloisesti. Myös käyttäytyminen eri purjein eri tuulensuunnissa oli todella miellyttävää ja riki ja sen säädöt toimivat loistavasti. Myös yöllä päällä pidetty lämppäri oli viikonlopun yökeleissä luksusta.
Kisa meni harjoitteluun ja miehistön tuoreuteen verrattuna oikein hyvin. Menomatkalla voimien säästely vahtivuorotuksella onnistui ja ruokaakin ehdimme syömään – osin tosin syynä varsin kevyt keli, joka piti homman helppona sekä vahtivuorojen, että purjehtimisenkin puolesta. Paluumatkalla pistimme hieman enemmän rutistusta kun keli oli suurimmaksi osaksi vastaista tai hieman auki olevaa strekkiä.
Viimeisellä ilmoituspaikalla olimme vielä epävirallisen First -luokan kärjessä ja kisan viidennellä sijalla omassa luokassa (tänä vuonna Firstit eivät vielä olleet virallinen OD-luokka kisassa, mutta toivon mukaan asia korjataan ensi vuonna). Gråsalta lähestyttäessä maaliin jouduimme jo perinteeksi tulleella tavalla päästämään Penelopen ohi ja olimme lopputuloksissa kuudensia ja toinen First maalissa.
Kaikenkaikkiaan hyvä kisa ja hyvää treeniä. Nyt taas kaatuvien veneiden pariin 🙂